27. marraskuuta 2013

CXXXV - Isiyö

Poika oli Goosella yötä. Hyvin taisi mennä. Tein listan asioista mitä Enska päivisin yleensä tekee, mihin aikaan ja niin edelleen. Listasin myös "krätinän syyt" ja mistä huomaa mikä on vialla. 
Siitä oli kuulemma apua. Hyvä niin.

Olen nyt pitänyt noin viikon unikoulua. Että, kun koko sanakin on niin ärsyttävä!! :D 
Olen yrittänyt sitä lempeämpää vaihtoehtoa, eli tassuttelua ja hyssyttelyä ja ties mitä. Kaikki on kokeiltu. Nyt sitten aion kokeilla (ja jatkaa loppuun saakka) unikoulun "raaempaa" versiota eli sitä huudatusta.... En kaipaa moralisointia siitä, miksi teen näin tai miksi en tee jotain muuta. Olen huomannut, että poika nukahtaa nopeammin, jos saa huutaa. En toki jätä tuntikaupalla yksin huutamaan, olen läsnä ja käyn aika ajoin rauhoittelemassa. Että sori vaan naapurit, toivottavasti tämä ei kestä kauaa. 


22. marraskuuta 2013

CXXXIV - Haaste

Sain haasteen Minä, sinä ja hän -blogista. Haasteessa Seidi pyysi kertomaan kymmenen asiaa, jotka piristävät tähän vuodenaikaan.

1. Marraskuu on ollut vähäluminen, lämmin, eikä kovin märkä
2. Lääkäriaikani on aikaistunut melkein kuukaudella
3. Joulu tulee kovaa vauhtia
4. Uudet ihmiset
5. Enska ryömii kovaa vauhtia
6. Soseet menee paremmin alas pikkumiehellä, ei enää juurikaan pelleilyä.
7. Miniloma mamilassa. Eilen sain nukkua 17-21, hupsis :)
8. Viime viikonlopun pikkujoulut olivat ihanat <3
9. Täytyy olla iloinen elämästä itsessään
10. Kohta taas tulee joulukuun loppu ja valo alkaa taas lisääntyä


Ottakaa haaste vastaan, ketä sitä ei ole vielä ottanut!

20. marraskuuta 2013

CXXXIII - Puolivuotias

Tänään käytiin puolivuotisneuvolassa saamassa uudet mitat.





 Tässä kaksi kuvaa hurjan rajuista känniryyppymellastusmekastuspikkujouluista. 
Jos toisten vauvojen vanhemmat lukevat tätä, eivätkä halua vauvojensa takaraivojen näkyvän, kertokoot niin poistan kuvan. :)

Alakuvassa näkyy illan teema, juustoja (hyiii!) ja viinirypäleitä ja mandariineja ja DaCapo-suklaata. :)

 Äitin datahiiri löysi kakkostietokoneen lattialta.
 Tämä on nyt ollut ehkä viikon sellainen superhitti, konttausasentoon meno. Vielä ei eteenpäin pääse, mutta hytkytys on kova... Kohta oon pulassa.. :)
Toinen hammas jo pilkottaa ikenestä, eli kohta varmaan järsitään äitiä ja pahasti.

Nyt Enska meni ihan itse "omaan" (lainattuun) matkapinnikseen nukkumaan ihan yksin. Mahtaako äiti saada unta?

16. marraskuuta 2013

CXXXII - Isänpäivä

 Kaikki kuvat eivät siis ole isänpäivältä. Ylläolevassa kuvassa Enska jotenkin vaan "imastui" kaapin alle? Vai pakittiko hän? Kuka tietää :)


 Ajattelin, että nopeasti vain kurkkaan sähköpostit, kun poika hulisi ja pulisi lattialla.. No, yhtäkkiä hiljeni. 


 Syöminen on niiiiiiiin kivaa. Ja siistiä.. :)


 Kun olimme ystäväni kanssa poissa ja palasimme, löysin linnunhöyheniä. No, rupesin tietenkin etsimään linnunraatoa - ei löytynyt. 
Kissat epäilyttävästi kiertelivät yhtä hyllyä, kurkkasin sen taakse valon kanssa ja siellähän se oli... Siirsin hyllyä, kissat ajoivat linnun seuraavan kaapin taakse, siirsin sitä, ne ajoivat sen tv-tason taakse, sohvan taakse.. Kaksi kertaa lintu oli jo toisen kissan suussakin ja ei. 
Minä sen sitten loppujen lopuksi vein ulos. ELÄVÄNÄ. Se lähti lentoon siitä ovelta!! 
Että sellanen saalistaja se HOSULI! Et vinkvink TATSI! :D


 Joonatan halusi ostaa tällaisen isänpäivälahjan... Vaikka sen käsi olikin vähän lurttana ja silmä raapiutunut ja vaikka mitä pikkuvikaa, niin ilmeisesti kelpasi?


"Kevennyksenä" kaverin synttärikakku, jonka tein hänelle. Synttärit olivat 6.8. mutten silloin päässyt paikalle, niin lupasin leipoa hänelle private-kakun. Tässä siis oli kolmikerroksinen tuplasuklaa-vaniljakakku.. Oijoi. :) 

Huomenna lähdemme Klaukkalaan viettämään pikkujouluja! 

EDIT: PIKKUJOULUT SIIS OVAT ÄITIKAVEREIDEN JA HEIDÄN VAUVOJENSA KANSSA, ETTEI KELLEKÄÄN NYT TULE MITÄÄN SANOMISTA :)

4. marraskuuta 2013

CXXXI - Halloween

Me oltiin viikonloppuna halloweenia juhlistamassa Helsingissä Litan luona. 

Eräällä juhlijalla oli kännykässä heti ensimmäisenä lastensuojelun ja kriisipäivystyksen numero. Ei tuntenut mua ja "varmuuden vuoksi" ne siellä olivat. Jos vaikka huudatan vauvaa yksinään jossain nurkassa ja pämppään illan ja yön ja aamuun saakka. NOT. 

Ilta siis meni kivasti, moni oli ihan fiiliksissä pikkujuhlijasta! Ensi vuonna Enskis on jo niin iso, että jos olen menossa jonnekin, hän jää hoitoon. Tästä hän ei luultavasti muista hölkäsen pöläystäkään, joten otin hänet mukaan. Pysyin limpparilinjalla tapojeni mukaan, senkin jälkeen kun poika nukahti yhdeksältä. Itse menin jo puolenyön aikaan nukkumaan, ne bileet oli nähty. 

Ihan kivaa oli ja sunnuntaipäivä meni seikkaillessa Vantaa-Helsinki -akselilla.